CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

Pages

lauantai 9. helmikuuta 2013

Yksin ja näkymätön

Ketään ei kiinnosta
se oikea minä,
ketään ei kiinnosta
vaikka kuolisin.

Hautajaiset varmaan pidettäisiin kirkossa,
siellä olisi pelkkiä sukulaisia,
ja minusta puhuttaisiin
"nuorena, kauniina naisena".

Oikea minä
ei vittuakaan välitä kirkosta,
vihaa sukulaisiaan,
eikä ole nuori ainakaan sielultaan.
Joillekin tämä ulkokuori saattaa olla kaunis,
mutta se ei edusta minua.

He rakastavat mielikuvaansa minusta,
eivät minua.

Olen elänyt monta elämää,
nähnyt maailman sekä eläimen että ihmisen silmin.
En koe olevani kokonaan nainen - tai edes kokonaan ihminen
- vaikka ruumiini niin väittääkin.
Minussa on tilaa monelle hengelle, monelle tarinalle.
Mutta ketään ei kiinnosta.
Kukaan ei näe.
Kukaan ei välitä.

Olen yksin.
Yksin ja näkymätön.

(Kuva on oma tekele jälleen.)

What I want


I want to be the soothing rain on your skin on a long run.
I want to be the first ray of spring Sun to warm you.
I want to be the liquor on your lips when the Moon is full and bright.
I want to be your obsession,
someone to inspire you,
someone you love.

I want you to want me and show it.
I want to get a reaction out of you,
so I know something hit home,
that I made your spirit quiver just for a while.

I want to hear you say how you feel about me,
even if it's simply "nothing".

As cruel as it sounds,
I want your heart to be as torn when thinking of me
as mine is when I'm thinking of you.

Crow-man


There once was a crow
sitting in a tree, right next to me.
I listened to it caw,
one time, twice.
I heard its wings flapping as it took flight.

A man sat there
on the stone, right next to me.
And I looked at him
and his eyes dark and wise.
I heard his heart flutter as he kissed me goodnight.